tule minun luokseni rakas
kun lamput syttyvät katujen ylle
ja varjo leikkaa niiden reunalle reitin
tähän koleaan tyrmään
tule minun luokseni yöhön
jonka kaikuna elämäni lipuu
syvänä pyörteenä hiljalleen liikkuu
vuonojasi pitkin
tule luokseni nyt kun aika seisahtaa liedosti hetken
antaa armonsa meille, kääntäen katseensa pois
ja niin syrjässä siellä, lempemme salatulla tiellä
sulan sinuun, sinä minuun
annamme pimeyden niellä
sulat minuun, minä sinuun
annamme pimeyden niellä
tule minun luokseni rakas
ethän unohda reittiä tänne
sillä vain sinun pehmeä valosi
voi valaista pimeääni